Meidän takapihalla heiluu kuusi puuha-peteä kuokkien kanssa. Ovat vissiin kenialaisia putkimiehiä.Vettä ei tule, ei ole tullut sitten perjantaiaamun. (sähköt toimii kummiskin!) Eilen sunnuntaina putkimiehet tekivät visiitin vain kertoakseen että ”me ei muuten työskennellä tänään”. Aikaisemmat korjausyritykset on menneet pikkuisen mönkään: vettä tuli kyllä hetken verran, mutta hana rikkoutui. Siis vessan lavuaari ei käytössä. Toisella korjauskerralla vettä tuli muutama tippa, mutta sisäkatto halkesi. Ongelmana on putkimiesten huonot palkat: putkimiehellä ittsellään ei ole varaa asua talossa, jossa on viemäröinti. Siispä käytännön kokemusta juoksevan veden kanssa elämisestä ei ole. Sama juttu sähkömiehillä, ei varaa sähköön.
(TILANNEKATSAUS: takapihalla suihkuaa vesi. Puuhapetejä on nyt kymmenen. Katolla lorisee, ehkä joku säiliö täyttyy. Kaisuli kävi naapurissa suihkussa (ja me kaikki eilen vessassa. Onnistuttiin muuten tukkimaan naapurinkin vessa...). Me muut haisemme. Lämmittäkää saunat kun saavumme Suomeen!)
Tällä viikolla ohjelmassa on jälleen osallistava työpaja tyttökoululle (366 oppilasta), itsetunto ja seksuaalisuus-aiheinen. Perjantaina vieraillaan entisten seksityöläisten ryhmässä ja naisvankilassa, mahdollisesti myös jossain koulussa. Lisäksi toivottavasti tanssitunteja. Suunnittelua, suunnittelua, suunnittelua! Murukahvia ja aurinkoa. Öneinas ja bäneinas, painapööl ja pänänäs.
Ollaan oltu nyt reilut neljä viikkoa reissussa. Tästä on tullut arkea, vähän erikoista arkea tosin. Välillä unohtaa täysin, että ollaan Afrikassa. Tavallaan voitaisiin olla missä tahansa. Mutta joskus havahtuu siihen, että ME OLLAAN AFRIKASSA! Silloin haluaa huutaa ja kiljua ja nauraa ja jakaa sen tunteen jokaisen vastaantulevan kanssa. Sellainen hetki oli eilinen auringonlasku, ja kultaiseksi värjäytyvä taivaanranta. KATO KUVA!
t. Liina-Maija
PS. matatuun mahtuu 24 ihmistä ja yks kana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti