maanantai 31. lokakuuta 2011

HOT HOT HOT

Se siitä kylmyydestä - tänään on ollut älyttömän kuuma. Siis ihanan kuuma! Siis hillittömän ihanan kuuma. KUUMA! KUUMA! HOT HOT HOT! Ja, oli vihdoin aika Yala-vierailun. Ollaan yritetty vierailua Yalaan jo kuukauden ajan, mutta monista syistä vierailu on aina siirtynyt. Vaan nyt mentiin! Vastassa oli Jethro, ja lauma koululaisia. ks. kuva. Olivat pikkuisen innoissaan kamerasta!Yalassa rakastetaan forum-teatteria, ja ihailevaan sävyyn muistellaan Niinaa ja Jenniä (lähestulkoon jumalia). Katotaan pystytäänkö vastaamaan odotuksiin! Keskiviikkona vieraillaan Saurin kylässä, ja siellä myös toiveina forum. Oon täällä jo nyt tajunnut draaman mielettömän voiman. Forum mahdollistaa muutoksen, ja muutoksia, vaikka pieniäkin, täällä tarvitaan. Ihmiset osallistuu innolla, ja keskusteluun ei tarvii kahdesti kehottaa. Ihan huippua!



Pikkuserkkuja. Asuvat kans Masenossa. Ovat muuten aika persoja banaaneille.


Mystiset tietokonpalvelut. I agree!
Matatussa onpi tunnelmaa! (opi englantia osa 1: moonface=pallinaama)

Ei tänään tän ihmeempiä. Matatussa oli taas fiilis, kuin oltais keskellä dokkaria. Naisia lapset selässään, miehiä isoissa porukoissa, koululaisia, vanhuksia, lapsia leikkimässä, isoja kuormia pyörän tarakalla, valtavia kantamuksia pään päällä, ruumisarkkukauppiaita tien varrella, kanoja, lehmiä, värejä, mausteita, kaupankäyntiä, tinkaajia. Aika ihanaa on. Huomenna luvassa koulupäivä, tanssitunteja (ainakin toivottavasti). Ollaan Green Parkissa illallisella, nam.

terkuin, Liina-Maija ja muut


ps. Mekin ollaan aika kuumia, ks. kuva
(huomaa vomit/ yrjö-sanko, monitoimikäyttöinen) Yhteisöllisyys kunniaan!

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Hei, Suomi!



Millanen ilma sielä on? Ai kylmä. No voi harmi. Täälä on aika kuuma. Oletteko käyny uimassa ulkona viime aikoina (olympiavoittajan tyttären kanssa)? Ai ette.. No me ollaan. Viimeksi eilen. Poltin naamani. Kato, ku ei uimaan vaikuta laittaa aurinkorasvaa, ko se liukenee veteen. Ei silloin siis myöskään pala. Paitsi, että palaa. Se on fakta. Jos joskus huomaatte ajattelevanne, ettei, niin älkää uskoko tuota ajatusta. Laittakaa aurinkorasvaa. Koska aurinko paistaa sekä ylhäältä, että myös heijastuu vedestä. Silloin palaa. Ja rankasti. Tänään olen vuorotellen lisäillyt naamaani hydrocortisonia ja bepanthenia. Silti kuumottaa….


Siellä on nyt kello tunnin vähemmän ko täälä. Me siis voitettiin sekä sääkisassa että aikakisassa. HÄHÄÄ! Huomenna mennään tapaamaan työttömiä nuoria naapurikylään. Heidän kanssa aiotaan tehdä draamaa. Ja Maimi voi heidän kanssa tehdä myös omaan alaansa soveltuvaa työtä. Keskiviikkona tavataan naisia, jotka on tehneet draamaa ennenkin. Heidän kanssaan aiomme myös tehdä draamaa. Huippua. Viime perjantaina tavattiin entisiä (ja nykyisiä) seksityöläisiä. He oli tosi innokkaita osallistumaan. Tehtiin draamatyöpaja naiseudesta. 1.12. on World Aids Day ja heiltä on pyydetty jonkinlaista näytelmää sinne. Aiomme toteuttaa sen yhdessä. Huippua! Sitten käytiin myös vankila-alueella tutustumassa. Itse naisvankilaan pääsemme tutustumaan 9.11. Heidän kanssaan aiomme myös tehdä työpajaa naiseudesta tai itsetunnosta tai jostain vastaavasta.. Tyttökoululla vieraillaan vielä kerran. Silloin pajan aiheena on Seksuaalisuus. Aiempia aiheita: itsetunto ja teini-iän haasteet. Tämä on siis se paikka, jossa osallistujia on 366 teini-ikäistä sisäoppilaitoksessa asuvaa/opiskelevaa tyttöä. Hekin ovat aina innokkaita osallistumaan. Heillä on myös hirmu mielenkiintoset päivät. Aamulla herätys klo 4.30. 6.30 asti itsenäistä opiskelua ja aamuvalmisteluja. Päivä alkaa siis tällä. 21.45 on iltarukouksen aika ja klo 22.00 nukkumaan. Sitten taas aamulla ylös klo 4.30. Koko päivä sisältää aika tasaiseen tahtiin opiskelua. Ja vähä myös opiskelua. Sunnuntaisin herätys on vasta 6.30. Saavat siis nukkua aika pitkään. Että, jos joku nyt siellä Suomessa jaksaa vielä valittaa, että 9.00 on liian aikanen herätys kouluun, niin tulkoot tänne sisäoppilaitokseen oppimaan, mitä aikanen herätys tarkottaa.


Joulu tulee. Tännekki on laitettu jo kauppojen pihoille jouluvalot, muovijoulupukit, muovilumiukot ja muovivaloporot. Myös yksi hirtetty joulutikru on nähty. Tai siis kai se oli joku puhallettava, joka oli kuivumassa narun päällä. Härskin näkönen joka tapauksessa. Täällä paikalliset ei kai juhli joulua ihan samalla tavalla ku me. Meillä oli äsken naapurin Nixon kokkaamassa. Hän sano, että he yleensä jouluna hengailee kavereitten kans rannalla ja bilettää (hän on kotosin Mombasasta).


Ens viikolla lähetään Masai Maralle safarille! Vähänkö on jännää….. :D Sielä nähän poroja ja hirviä ja karhuja. Voi myös olla, että saatetaan yks leijona nähä. Mutta ne on kuulema aika harvinaisia täälä Afrikassa. Poroja on enemmän. Voidaan ottaa kuvia ja laittaa tänne (jos sattuu netti toimimaan). Meille lähtee yks kaveri matkaan. Tutustuttiin häneen, kun vierailtiin Kendu Bayssa (n. 2 tuntia Masenosta Nairobiin päin) tapaamassa muita suomalaisia. Tämä uusi kaverimme on briteistä. Juuri kätilöksi valmistunut. Hän on tosi kiva. Sitten tässä jossain vaiheessa käydään myös Kaka Megassa. Se on sademetsä. Siellä varmaan tavataan pari kyykäärmettä ja lukkia. Siistiä. Hirmu kiva, että täällä Afrikassa on niin paljon eksoottisia eläimiä: kyitä ja poroja ja lukkeja… Mombasaan mennään joulukuussa. Se olkoon lomamme.


Mekkoja ollaan jo teetetty pari. Ne on ihania! Nämä kankaat ja vaatteet ja naiset täällä on ihan mielettömän kauniita!! Te tulette olemaan NIIIN kateellisia, ku me tullaan takasin ja ollaan pukeuduttu afrikan väreihin ja kuoseihin ja naisiin. Ja mikä myös hienointa! Kaikki pakkaukset ja muut on tosi retroja! Siis aivan ihania!! Jauhot, sokerit, teet, mausteet…. ihan kaikki. Ku oltais aikamatkattu nelisenkymmentä vuotta taaksepäin suoraan 60-70 –luvuille. Täällä on tosi kaunista. Ihan oikeasti.


No okei. Täällä on nyt ehkä noin neljä päivää satanu vettä ja ollu ”kylmä” (Afrikan mittakaavassa kylmä). Ei olla aurinkorasvaa käytetty siis moneen päivään. Iho hengittää. Tänhän paisto aurinko. Ja oli kuuma. Pestiin pyykkiä. Ne on jo kuivunu. Alkaa jutut loppua.


Terhveisiä! Terhveisiä Suomelle! Ja Joulupukille! Ja tutuille! Ja tuttujen tutuille!



Maijalta terveisiä Katriinalle! Ja jos se lukee meijän blogia, niin se vois kommentoida! Maijalta terveisiä myös Villelle ja Mirvalle! Ja Katalle ja Sasalle! Ja Irinalle! Ja Helille ja Kirpulle! Niin ja koko Maijan luokalle! Ja porukoille! Etenkin Koiralle! Ja Väkivahvalle!



Maimilta terveisiä äitille! Ja Fagulille! Ja maailman parhaalle siskolle! Ja Ann-marille ja lapsille! Ja tietty kaikille ihanille ystäville (niitä on liikaa, ei jaksa eritellä)!



Marialta terveisiä Röllille! öö.. Ja kaikille muille! Äitille terveisiä, paketti ei ole tullu perille. Lähetä meille ruisleipää.



Ninniltä terveisiä sotkamolaisille ”faneille”, jotka seuraavat blogia ahkeraan! Ja ystäville Helsingforssiin! Ja luokkakamraateille ja Teresalle Kokkelipyyhyn! Ja Oulunsuunnalta odotetaan edelleen sähköpostia! ;)



Kaisulilta alias Pelle Miljoonalta terveiset Titille ja Tinolle! Ja äitille ja isille! Ja Jonnalle ja Juholle! Ja Juulialle ja Jarkolle! Ja Mikolle! Ja Sofialle! Ja Niina-Joukolle ja Teresalle ja Tapiolle ja Moksulle! Ja Mikaelalle ja Sanjalle! Ja Sandelle! Ja Janikalle ja Nikolle! Ja Hannalle! Ja Hennalle! Ja Ellulle! Ja Eveliinalle! Ja muille kokkolalaisille! Ja Anjalle ja pojille (sisältää Pertun, Turkan ja Peten)! Ja Meerille ja Harrille! Ja Päiville ja Vesalle! Ja Jussille! Ja Sailalle ja Juhalle! Ja Ristolle ja Jaanalle! Ja Teemulle! Ja Tanjalle ja Mikille! Ja Jörölle ja Emmalle ja Turpolle! Ja Mummolle ja Laurille! Ja Poskimummolle! Ja Tealle! Ja Susannalle! Ja Raunille ja Pasille! Ja Oskarille! Ja kallolaisille! Ja Mattukselle ja Jonnalle ja Petterille! Ja Samulle ja Eetulle ja Patille ja Piialle ja Markukselle! Ja Heikki-Kaleville ja Katille ja Jannelle! Ja Lalitalle ja Annelle Ja Pertille! Ja Joonakselle ja Matiakselle ja Helenalle ja Petrille! Ja Aila-tätille! Ja Iirikselle! Ja Reijalle ja Ilkalle ja Kipinälle! Ja Jussalle ja Iidalle! Ja Tuomolle ja Johannalle ja Elvikselle! Ja Helille! Ja Riikalle! Ja Ronjalle! ja Iitulle! Ja Terholle! Ja Eskulle! Ja Eerolle! Ja Millalle! Ja Hantulle! Ja Katjalle! Ja Emmille! Ja Saralle! Ja Elisalle! Ja kaikille, ketä en erikseen hoksannu nyt mainita!!



Ei muuta tällä kertaa.


-Kaisuli.

lauantai 29. lokakuuta 2011

ÄITI, otin tatskan!




HEHEE! terkkuja kaikilta. paljon ois taas kaikkea kirjoitettavaa, vaan nettiähän meillä ei ole Masenossa. kirjoitetaan enemmän kun päästään kunnolla netin ääreen. ollaan Kisumussa Olympian kanssa uimassa, on ihanan lämmintä. halauksia.
-maija


(ps. äiti, se on siirtokuvatatska)

tiistai 25. lokakuuta 2011

Tuutuu, tupakkarulla.....





















Opimme eilen paikallisen tuutulaulun, tai siis luo-heimon tuutulaulun:

Lala, Toto, Lala.
Lala, Toto, Lala.
Nytahi ma yuk ondiek chame.
Nytahi ma yuk ondiek chame.
Lala, Toto, Lala.
Lala, Toto, Lala.

Ja sama suomeksi:

Nuku, vauva, nuku.
Nuku, vauva, nuku.
Vauva, joka itkee, joutuu hyeenan suuhun.
Vauva, joka itkee, joutuu hyeenan suuhun.
Nuku, vauva, nuku.
Nuku, vauva, nuku.

Ottakaahan vauvat opiksenne!

Kuvista näette, miten meillä pyykätään. Ei ollakaan aiemmin, muuten, kirjotettu tästä. Mutta tiedämme, että Kenia on sotatilassa (kenia hyökkäsi somaliaan Al-Shabaabin joukkoja vastaan). Ollaan täällä aikamoisessa uutispimennossa. Kerran viikossa, noin, ostetaan lehti. Täällä Masenossa sotatila ei näy muuta kuin, jos luetaan lehdistä. Turvassa siis ollaan. Sijaintimme on todella kaukana kaikkien sotatapahtumien keskeltä. Ei huolta. Hakuna Matata.

Eilen oli ihan sika kylmä! Alle kakskyt astetta. Ellei jopa alle viistoista. Ei muuta. Terkkuja!!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Muzungut kylässä

Pari kuvaa..


Organisation Cleadin jäseniä ja me. Heidän kanssaan yhteistyö sujuu kuin tanssi. Ihania ihmisiä! Ja heidän kans voi myös puhua lähes kaikista aiheista, mitkä täällä mietityttää.


Kotimme kullan kallis.

Kendy Bayssa. Kiitos Maaritille kuvan ottamisesta! Ja muutenki yhteistyöstä!!

Öneinas, bäneinas ja puuhapetet takapihalla

Meidän takapihalla heiluu kuusi puuha-peteä kuokkien kanssa. Ovat vissiin kenialaisia putkimiehiä.Vettä ei tule, ei ole tullut sitten perjantaiaamun. (sähköt toimii kummiskin!) Eilen sunnuntaina putkimiehet tekivät visiitin vain kertoakseen että ”me ei muuten työskennellä tänään”. Aikaisemmat korjausyritykset on menneet pikkuisen mönkään: vettä tuli kyllä hetken verran, mutta hana rikkoutui. Siis vessan lavuaari ei käytössä. Toisella korjauskerralla vettä tuli muutama tippa, mutta sisäkatto halkesi. Ongelmana on putkimiesten huonot palkat: putkimiehellä ittsellään ei ole varaa asua talossa, jossa on viemäröinti. Siispä käytännön kokemusta juoksevan veden kanssa elämisestä ei ole. Sama juttu sähkömiehillä, ei varaa sähköön.



(TILANNEKATSAUS: takapihalla suihkuaa vesi. Puuhapetejä on nyt kymmenen. Katolla lorisee, ehkä joku säiliö täyttyy. Kaisuli kävi naapurissa suihkussa (ja me kaikki eilen vessassa. Onnistuttiin muuten tukkimaan naapurinkin vessa...). Me muut haisemme. Lämmittäkää saunat kun saavumme Suomeen!)



Tällä viikolla ohjelmassa on jälleen osallistava työpaja tyttökoululle (366 oppilasta), itsetunto ja seksuaalisuus-aiheinen. Perjantaina vieraillaan entisten seksityöläisten ryhmässä ja naisvankilassa, mahdollisesti myös jossain koulussa. Lisäksi toivottavasti tanssitunteja. Suunnittelua, suunnittelua, suunnittelua! Murukahvia ja aurinkoa. Öneinas ja bäneinas, painapööl ja pänänäs.



Ollaan oltu nyt reilut neljä viikkoa reissussa. Tästä on tullut arkea, vähän erikoista arkea tosin. Välillä unohtaa täysin, että ollaan Afrikassa. Tavallaan voitaisiin olla missä tahansa. Mutta joskus havahtuu siihen, että ME OLLAAN AFRIKASSA! Silloin haluaa huutaa ja kiljua ja nauraa ja jakaa sen tunteen jokaisen vastaantulevan kanssa. Sellainen hetki oli eilinen auringonlasku, ja kultaiseksi värjäytyvä taivaanranta. KATO KUVA!





t. Liina-Maija


PS. matatuun mahtuu 24 ihmistä ja yks kana

Torielämää


Meidän Josephine.


Meidän Josephine. Paras torikauppiaamme, jolla teemme ostokset lähes päivittäin.

Whatisthis??!!


Terkkuja, Kokkolan toverit!

lauantai 22. lokakuuta 2011

Uimassa!

Heippa!
Meppä olema uimassa. Tämä on aika ihanaa!

Juu.. siis.. Asioita, joita tähän mennessä olemme seksistä oppineet:
1. Jos harrastat seksiä seisaaltaan, et voi tulla raskaaksi.
2. Jos juot seksin jälkeen kokista, et voi tulla raskaaksi.
3. Jos hypit tasajalkaa seksin jälkeen, et voi tulla raskaaksi.
4. Jos seksin jälkeen peset itsesi coca-colalla, et voi tulla raskaaksi.

Asioita, joita tähän mennessä olemme oppineet aiheesta "mistä vauvat tulevat":
1. Tämän ostin kaupasta.
2. Tämän löysin maasta.
3. Vauva on apina, jolta on kuorittu karvat pois. Äiti sano.

Hirveän mielenkiintosia juttuja. Nämä ehkä voittaa jopa nämä kokkolalaiset "eihän kännissä voi tulla raskaaksi"-teinitytöt. Hienoja asioita ja hienoja keskusteluja ollaan täällä käyty paikallisten kanssa. Ja mielenkiintosia juttuja opittu seksuaalisuudesta ja seksistä ylipäänsä. Täällähän ei siis puhuta. Ei saa puhua. Kondomipaketit kaupass a on sellasia, missä on alastomia pornonaisia. Ihan vain, jotta kynnys ostamiseen olis vielä korkeampi ko mitä se valmiiksikki jo on.

Ostettiin kaupasta kirja "Love and Marriage". Ihan sika hyvä! Siellä on paljon nuorison esittämiä kysymyksiä ja vaikka mitä. Vastaukset on lähinnä: "Raamattu kieltää sen. Olet nyt syntinen. Häpeä." tai "Ei seksiä ennen avioliittoa, sinulle voi käydä kuten Jessicalle, hän tuli raskaaksi, poikaystävä häipyi, hänen perheensä jätti hänet, hän teki abortin, se meni pieleen, nyt Jessican elämä on pilalla."

Tällasia mietteitä tänään. Nyt me uidaan. Aurinko paistaa niin kovin kirkkaasti ruutuun, ettei oikein näe, mitä tänne kirjottaa.

TERHVEISIÄ!!

-Kaisuli

itsetuntotyöpaja

perjantai 14. lokakuuta 2011

Kattokaa mitä löydettiin!! (Aloe Vera)



Vuorilla Masenossa



Kisumusta iltaa!

Täällä taas istumme Duke of Breezen kattoterassilla ja käytämme internettiä. :) Tänään oli siis tapaaminen Kisumussa ja huomenna toinen, joten päätimme jäädä yöksi.

Viime sunnuntaina käytiin paikallisten kavereitten kans Masenon vuorilla vaeltamassa. OLI NIINKU PIKKUSEN VÄHÄNKÖ HIENOT MAISEMAT! Niin siis että hienolta näytti! Eräs oppaamme ja luokkatoverimme Lydia näytti meille huipulta, että "tuolla näkyy Victoria-järvi" ja me luultiin (tai siis itse ainakin aluksi), että siitä mistä V-järvi todellisuudessa alkoi olis alkanukki vasta taivas. Siis ei sitä (kuten äskeisestä lauseesta huomaatte) voi pukea sanoiksi! Ei Suomessa KOSKAAN näy MILTÄÄN tunturilta/vaaralta/vuorelta yhtä kauas kun täällä. Ja selityksenki olen jo ihan ite hiffannu: Taivas on täällä päiväntasaajalla vain niin paljon korkeammalla ku siellä napapiirillä. Jos tämä netti toimii tarpeeksi, voin laittaa myös pari kuvaa, joista saa edes vähän hajua...

Muuten meillä on menny hyvin! Tai siis.. ..no joo.. hyvin hyvin. Vesikatkoksia sähkökatkosten kaveriksi on tullu muutamia kertoja, mutta kyllä niistä selviää. Ja mikä hienointa! David vei meidät syömään paikalliseen ravintolaan (jota viime vuoden tyttäret kehu kans hulluna ja nyt vasta käytiin ekan kerran), Green Parkkiin. Käytiin siellä heti lounaalla seuraavana päivänä ja meille viidelle ruoka-annos ja neljä puolen litran CocaColaCompany-limpparia maksoivat yhteensä seitsemän ja puoli euroa. Ei paha. Ei paha olleenkaan paha. Tervetuloa lounaalle Masenoon! Myös meidän suosikkilounaspaikassa, Mama Bens Hotelissa saamme lounaan noin 70 senttiä/nenä. Ja hyvvää on!

Maija ei valitettavasti ottanu VIELÄKÄÄN Niinan vinkistä vaaria. Tai no otti. Otti ja otti... Pyykinpesun alussa hän kyllä rasvasi kätensä hienosti, mutta koska "eihän ihminen jaloista pala", jätti Maija reidet rasvaamatta. Ja kuinkas sitten kävikään.....

Tänään kävimme siis Cleadin jäsenten kanssa heidän koulussaan, Little Angels Schoolissa (tai joku sen niminen), jossa tapasimme 3-6 -vuotiaita lapsia ja heidän vanhempiaan. He oli tosi ihania! Ja lauloivat meille "Aa-Ram-Sam-Saa"ta ja me laulettiin Ninnin ja Maijan englanniksi kääntämää sammakkolaulua. Tässä koulussa vieraillaan taas ensi viikolla. Leikitään ja lauletaan.

Eipä Kaisulilla nyt muuta tällä kertaa.. Terhveisiä kotia! Ja ensilumelle!!!

torstai 13. lokakuuta 2011

Itsetuntotyöpaja ja sunnuntaikävelyllä kukkuloilla


Töitä, ruokaa ja matatuhuveja

”Hei, Ninni”, huusi Myy, ”Olet nukkunut kuin porsas. Milloin näytät naamasi?”(Tove Jansson, Näkymätön lapsi)

Yleisön pyynnöstä nyt sen teen: avaan sanaisen arkkuni, ja johdattelen omalta osaltani teidät hyvät lukijat Kenian matkamme uusiin kokemuksiin. Ensimmäisenä, draamallinen työpajamme Archbishop Okoth Ojolla Girl’s Secondary Schoolissa.

Meitä pyydettiin tekemään tyttökouluun luento itsetunnosta, mutta luennon sijaan suunnittelimme osallistavan ja esityksellisen työpajan kolmellesadallekuudellekymmenellekuudelle nuorelle naiselle. Suuren suuri ”yleisö” tuotti haastetta venyttämällä Maijan, Marian ja Kaisulin äänijänteitä, mutta suureksi iloksemme tyttökoululaiset osallistuivat rennossa hengessä ilmaisemaan mielipiteitään aiheeseen liittyviin väittämiin, keskustelemaan vierustovereidensa kanssa ja huutamaan yhteen ääneen ”I’m beautiful, I’m important!” Esityksellinen osuutemme jatkui vielä varsinaisen työpajan jälkeen Ievan polkalla, Minun kultani kaunis on – laululla ja kutsumalla kaikki koululaiset mukaan letkajenkkaan. Suosiomme oli taattu. Seuraava työpaja samaisella koululla tulee olemaan kahden viikon kuluttua, joten siihen asti ideariihi käy kuumana.

Eilisen tyttökouluvierailun lisäksi pääsimme illalla nauttimaan Masenon hienoimman ravintolan tarjonnasta kera ystävämme Davidin, hänen isänsä ja kollegansa. Ravintolan nimi on Green Park ja menu yllättävänkin laaja: päävaihtoehtoina pihviä, kanaa, papuja tai ranskalainen munakas, ja kylkiäiseksi saa valita ugalia, chapattia, riisiä tai ranskalaisia. Ruoka oli todella herkullista, itse testasin ranskalaisen munakkaan chapatilla. Niin hyvää, että tulemme varmasti käymään toistekin. Mukavaa oli myös saada vihdoin ja viimein nähdä ja tutustua Davidin isään (nyt ymmärrämme, mistä David on hurmaavan luonteensa perinyt), ja kuulla hänen elämänkokemuksiaan Afrikasta.

Loppuun hieman matkustamisesta Keniassa julkisin liikennevälinein, mikä käy kuin extreme-urheilusta. Olemme kulkeneet pariin otteeseen Maseno – Kisumu väliä matatuilla, eli kahdentoista matkustajan plus kuski vetävillä pakuilla, joihin matkan aikana on sullottu vähintään neljä lisämatkustajaa. Tunnelma on aina tiivis. Tiet ovat mitä ovat, hyvin reikäisiä, yleisiä liikennerajoituksia ei ole ja turvavöitä ajopeleissä vaihtelevasti, joten sydän saattaa lyödä välillä pari ylimääräistä lyöntiä. Ikimuistoisin matkamme tähän asti henk.koht. on ollut ensimmäinen matatu-matkamme Kisumuun viime perjantaina: täpötäysi matkustamo, ikkunoissa paksuhuulisten länsimaalaisten mallien kuvia, ajovauhti tasaisimmilla osuuksilla 100 km/h ja stereot huutavat Hot spot. Absurdia kerrassaan. Hintaa matatu-matkalle tulee Masenosta Kisumuun 70 Ksh henkilöltä, tullessa 100 Ksh. Niin, ja täkäläinen tapa on, jos poliisiratsia yllättää, ylimääräiset matkustajat laitetaan kävelemään tienviereen ohi ratsian, ja otetaan takaisin kyytiin muutaman sadan metrin päässä. Täysin hyväksyttävää. Toinen suosimamme kulkuväline on ollut pikipiki, eli moottoripyörätaksi. Sillä olemme kulkeneet silloin tällöin osan koulumatkastamme, eli parin kilometrin rauhallisen tienpätkän. Hintaa 30 Ksh henkilöltä.

Päiväntasaaja kiittää, lämpöä riittää.

Terveisin Ninni

maanantai 10. lokakuuta 2011

Suomestapa ei saa sukumaa!

Kirjoitan tätä torstaina 6.10 klo 21:38, ja postaan blogiin kun päästään taas netiin. Sähkökatko – taas! Kynttilät ja otsalamput käytössä.


Terveisiä Kenian Kokeilevasta Keittiöstä! Tänään ruokalistallamme on ollut lounaaksi riisiä ja kikhernelinssikastiketta sekä tuoretta ananasta (öneinas kansainvälisesti, vai oliko se pineapple???) sekä päivälliseksi kokkeliksi muuttunutta munakasta, sukumaa sipulilla (sibül kansainvälisesti), guacamolea (avokadot maksaa noin 10 centtiä kappale! Hah! Ja on muuten isoja! Siis ne avokadot!), tonnikalaa, paahdettua pullaleipää. Työvälineistä mainittakoon linkkuveitsi, kansainvälisesti linkkuknife. Leivänpaahdin muutti kotiimme eilen, kiitos Davidin. Jännittävä yksityiskohta on tietenkin se, että meillä toimii joko leivänpaahdin TAI valot. Sekakäyttö aiheuttaa diskoefektin. Mikäs siinä otsalampun valossa leipiä paahdella. Sanon, että tunnelmaa on!


Tunnelmaa on myös toriostoksissa. Tehdään ostokset ihanalta rouvalta, Josephinelta – tuoreita vihanneksia, hedelmiä, munia. Päivän ostokset maksaa suunnilleen euron. Meillä on myös suosikkichapatikoju, chapati-leivät maksaa alle 10 centtiä kappale. Ja avokadoja jo hehkutinkin!

Työharjoittelu etenee!Tänään käytiin tyttökoulussa tapaamassa oppilaita ja kyselemässä heitä kiinnostavia ajankohtaisia aiheita, ja niitähän riitti: teiniraskaudet, naisen asema, itsetunto, teiniavioliitot, hiv, seurustelusuhteet, ihmisoikeudet yms. Saatiin tilaus mennä keskiviikkona pitämään tunnin työpaja itsetunnosta koko koululle! Siis 366 tytölle. Koululla oltiin tosi innoissaan meistä, ja me oltiin tosi innoissamme koulusta. Oltiin itsekin pohdittu samoja teemoja, mitä tytöt meille kertoivat. Itsetunto on tärke aihe kenialaisille tytöille. Sen merkitys on valtava – ja sen puute aiheuttaa paljon ongelmia. Joten aloitamme nyt työpajan suunnittelun. Jes! Samalla työpajalla aiotaan vierailla myös muissa alueen tyttökouluissa. Siis itsetunnon kimppuun!


Kantapään kautta opittua: älä pese pyykkiä ilman aurinkorasvaa! (terkut niina a:lle, joka varoitti asiasta - en uskonut. t. nimimerkki bepanthen88)

- Liina-Maija

LISÄYS: terkkuja "tanssitunnilta": opeteltiin kenialaisia heimoja. niitä on yhteensä 42. ei tanssittu, mutta opettaja halusi tietää suomalaisia heimoja. ei tiietty. taivaalla paljon lintuja. kohta sataa, lähetään tarpomaan kotiin. terkkui.

Miami kirjottelee

Hello ihanaiset hunajaiset!

Mä kirjottelen ekaa kertaa täältä Keniasta, jännää! :)

Täällä on ollu tosi mahtavaa, en oikeen tiä kuinka tän kaiken laittais sanoiks. Ehkä tää on sellanen asia jonka jokaisen pitäis nähdä ja kokea henkilökohtaisesti… Eli ystävät ja sukulaiset, tervetuloa Keniaan! :D

Välillä on kyllä ikävä rakkaita ihmisiä, mutta ei hätää, mulla on täällä hyvää seuraa :-) Ja kolme kuukautta on loppu peleissä aikas lyhyt aika…

Puhuttiinkin porukalla että tuntuu kun oltais oltu täällä jo tosi kauan, vaikka pari viikkoa tässä on vasta menny.. Se johtuu varmaan siitä et on tapahtunu niiiiiiiin paljon kaikkee lyhyen ajan sisällä. Eilen yks luokkakaveri sano et tehän ootte ollu täällä jo kaks viikkoa eli teillä on enää jäljellä kaks kuukautta ja kaks viikkoo… Noin kun sen asian laittaa niin tuntuu et kohta kotiin lähtö häämöttää! ;D

Ai nii, oltiin muuten eilen vaeltamassa ja mun housut ratkes (jo toisen kerran). En sitten viittiny enää ottaa isoja askeleita ettei pylly vilkkunu. Vähän harmitti ku ei voinu kiivetä korkeimmille kiville ja nähdä hienoimpia maisemia, mutta kyllä ne maisemat hyvältä näytti myös maan tasalta ;)

Haleja haluan lähettää äitille, isälle, Vaikelle, Martille, siskolleni Nasulle ja tietty ihanille ystävilleni Santsille ja Mindelle ;) MWAH!

Terveisin Maimi Miami Maimim Aluoch (viimenen on mun Kenialainen nimi joka tarkottaa ihmistä joka on syntyny pilvisenä päivänä, mahtavaa eikö?) :))))))))

tiistai 4. lokakuuta 2011

Vihreitä oransseja, valkoisia keltuaisia ja boda-boda -kuski nimeltä Muna.

Juuri tultiin kouluun. Ei ole tanssituntia. Ylläri. Sama juttu eilen. Ylläri. Tällä kertaa opettaja sentään soitti.

Juu, siis netti on ostettu kotia, mutta se ei toimi siellä. Täällä yliopiston alueella toimii kyllä juu.. Työt alkaa tässä jo edetä. Torstaina mennään tyttökoululaisia tapaamaan. Heidän kanssa varmasti tullaan työskentelemään enemmänkin. Toivottavasti. Perjantaina meillä on myös tapaaminen mahdollisen yhteistyökumppanin kanssa Kisumussa. Asiat etenevät. Ensi viikollakin tapaamme (varmaan) ryhmän, jonka kanssa voimme työskennellä ja jotka ovat jo meitä kyselleetkin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tullaan puuhailemaan tasa-arvon, itsetunnon ja naiseuden kanssa.

Avatakseni hieman otsikkoa: vihreät oranssit = vihreitä, ei raakoja, appelsiineja, valkoiset keltuaiset = kananmunien sisällä olevat keltuaiset, jotka ovat valkoisia, Muna = mopokuskin nimi.

Tavaramerkiksemme onkin täällä jo muodostunut "Minun kultani kaunis on" -laulu, jota meitä on pyydetty laulamaan jo useammankin kerran. Lapset tykkää, boda-boda -kuskit tykkää, kaikki tykkää! Ievan polkkaa ollaan harjoteltu täällä yliopiston pellolla, lauletaan ja tanssitaan. Huomenna meillä on Practical Performances -tunti (jos on), jossa me opitaan tanssia ja laulua, samoin opetetaan heille Ievan polkkaa, tanssia ja laulua.

Hirveästi lappaa porukkaa kylässä. Eilen tavattiin jopa kaks kaupusteluporukkaa. Tai siis eka "porukka" oli kuuro-mykkä -mies, joka halusi rahaa tai tavaraa. Annoimme hänelle muistitikun, kynän ja post-it -lappuja. Sitte hän lähti. Ei kiitosta. Ei heippaa. Lähti vain. Kai hän vähän pettyi, kun ei saanut rahaa. Toinen porukka kaupusteli Aloe Vera -tuotteita. Maija osti alumiinittoman deodorantin. "Ei haise hiki!" hän sanoo. Itse ostin fluorittoman hammastahnan. Toimii. Hirveän ihania ihmisiä ollaan tavattu. Ja myös vähemmän ihania ihmisiä.

Joka iltaiset sähkökatkokset ja ukkoset tuovat mielenkiintoa UNO-korttien värien tunnistamiseen. Pyykkinarua odoteltiin viikko, tänä aamuna saimme sellaisen. Jääkaappia odotellaan vielä.... Maija ja Ninni on loistavia kokkeja! Me muut osataan siivota.

Näillä mennään! Lauantaina vaeltamaan vuorelle.

Terveisin Kaisuli ja muut.

lauantai 1. lokakuuta 2011

aurinko aurinko plaa plaa plaa!

taalla ollaan! takana on ensimmainen muutto afrikassa, ensimmaiset koulupaivat yliopistolla, lehmalaumojen vaistely koulumatkalla, yksi perinteinen nuha (mulla! siis kuvittelin ettei afrikassa todella voi sairastua flunssaan. hahaha. carmolistipatkin jatin himaan!), muutama ruokamyrkytys (maria ja ninni), hurjasti uusia kavereita ja tuttavuuksia, ostosten teko paikallisella torilla, ostosten teko valtavissa supermarketeissa, vierailuja orpokodissa, erityiskouluissa ja sairaaloissa (orpokodissa vauva kaveli suoraan mun syliin ja jai siihen. kun mun oli lopulta pakko lahtea, vauva alkoi itkea niin sydanta sarkevasti. en kesta!), afrikkalainen tanssitunti (miksei mun lantio liiku niinkuin annabellalla ja ritalla ja lidialla?) ugaliin tutustuminen (yllattavan hyvaa!), afrikan aikaan tottuminen, lemmikkilisko william, moottoripyorakyyti kampukselle (ei lopulta niin pelottavaa kuin ajattelin) ja paljon, paljon muuta. on niin valtavasti kerrottavaa ja niin vahan sanoja kuvaamaan tata kaikkea. afrikka on niin paljon. paljon enemman kaikkea mita koskaan olen kuvitellut, niin hyvassa ja pahassa.
varit taalla ovat kirkkaat. ruoho on vihreampaa kuin suomessa (lallallallaa!)ja punainen maa hehkuu. viime yona asuntomme takana olevassa kylassa oli juhlat. rummutus jatkui lapi yon, ihmiset lauloi.

nyt ollaan kisumussa davidin tyopaikalla. syva hiljaisuus ja tietokoneiden armoton napytys! tehtiin viikon ruokaostokset(vihannekset ja hedelmat saadaan masenosta paivittain), hommattiin internet (ehka paivityksia tulossa siis useemmin!), ostettiin masaitorilta koruja sun muuta. tinkaamisen makuunkin paastiin!

rakastan tata aurinkoa. ja ihmisia, iloa ja valoa. tunnen itseni tervetulleeksi tanne.

terveisin liina-maija,
jota on jo sanottu luo-heimolaisen oloiseksi

eero kamaano!

Terveisia paivantasaajalta!

Pienta hiljaiseloa ollaan vietetty, kun meilla ei tuota nettia oo Masenossa ollu. Tanaan semmonen ostettiin, joten toivotaan, etta se myos toimii :)

Kaytiin shopauttamassa Masai Marketissa, Nakumatissa ja jossain muussa mikalie. Nyt selvitaan taas ainakin viikko eteenpain Masenon asunnossa, joka muuten on hieno! 2 makuuhuonetta, olohuone, keitio, suihku ja vessa. Ainoa miinus on, etta siella on PALJON hamahakkeja, rumia hamahakkeja. Sahkot ja vesi toimii, jos toimii, mut taahan onki African style - myos aikataulun puolesta --> tullaan, jos tullaan - nahdaan, jos nahdaan - lahdetaan, jos lahdetaan

Myos Masenon yliopiston sairaalaan tutustutiin Ninnin kanssa. Palvelu on hyvaa ja se toimii. Ruokamyrkytys kaatoi minut sankyyn maanantaina. Laakariseta oli mukava ja antibioottikuuri on viemassa minua voiton puolelle!

Mutta tarkeintahan on se, etta me ollaan hengissa ja kunnossa ja voidaan muutenkin hyvin.

Terveisin Maria "era-Jorma" Jarvinen